Höylä on tuottanut tulosta
EU:sta tulee Suomeen paljon pöljänkin tuntuista säädäntöä, jota Suomen edustajat yrittävät parhaansa mukaan järkevöittää. Onneksi Suomessa on monesta muusta EU-maasta poiketen erittäin hyvä keskusteluyhteys viranomaisten, järjestöjen ja yritysten välillä, kertoo johtaja Heikki Väisänen Energiavirastosta. Malliesimerkki tästä on öljyalan vapaaehtoinen energiatehokkuusohjelma Höylä, joka kattaa koko alan erittäin hyvin.
Ensimmäinen Höylä käynnistyi jo vuonna 1997 ja tällä hetkellä on menossa Höylä IV.
”Ohjelmalla on heti alusta lähtien ollut kovat tavoitteet: Höylä I:n ja II:n yhteinen tavoite oli 100 000 kunnostettua järjestelmää vuoteen 2010 mennessä ja 57 000 kattilanvaihtoa 2006 mennessä. Seurantajärjestelmä otettiin käyttöön 2003, jolloin alettiin systemaattisesti kerätä tietoa siitä, mitä kentällä tapahtuu”, Väisänen luettelee.
Hyvä data on auttanut arvioimaan, millaiset säästötavoitteet ovat mahdollisia. Esimerkiksi Höylän seurantatietojen mukaan vuoteen 2016 mennessä on öljylämmitteisessä pientalokannassa tullut energiansäästöä 2,4 TWh. Väisänen sanoo, että se on kolminkertainen määrä siihen säästöön verrattuna, mitä tasajaolla määrätty pakollinen tavoite olisi tarkoittanut. Vapaaehtoinen energiatehokkuus siis toimii.
Raportointi on kaikkien etu
Suomella on EU:n suuntaan raportointivelvoite, ja raporttien materiaali on saatava kentältä.
”Höyläsopimus on todella hieno tapa hoitaa raportointi yhdessä. Suomen omat tietotarpeet ovat vähäisempiä ja vaatimattomampia EU-komission nykyiseenkin raportointiin verrattuna, joka on paisumassa kuin pullataikina”, Väisänen sanoo.
Tietoja tarvitaan säästöistä ja niiden eteen tehdyistä toimista. Tavoitteena on varmistaa, että Suomessa saavutetaan kansallisesti asetetut tavoitteet, erityisesti energiatehokkuusdirektiivin (EED) ja rakennusten energiatehokkuusdirektiivin (EPBD) velvoitteet.
Suomessa halutaan pitää kiinni neuvontamenettelystä ja vapaaehtoisista toimista tehostaa energiankäyttöä. Pakkotoimia pyritään välttämään.
”Niin kauan, kun komissio on tyytyväinen saamiinsa tietoihin, teitä (lämmitysalan toimijoita) ei tulla sen enempää häiritsemään. Jos me emme pärjää vapaaehtoisilla toimilla, voin sanoa, että varmasti tullaan häiritsemään. Emme kaipaa Suomeen keinoja, joita komissiolla olisi tarjolla. Olen vakuuttunut, että lämmityslaitealan ihmiset eivät halua mennä taloihin tarkistamaan öljylämmitysjärjestelmiä poliisin omaisessa roolissa”, Väisänen varoittaa.
EU:lle tehtävää raportointia varten tärkeää tietoa saadaan LEY:n ja Öljyalan palvelukeskuksen kautta sekä esimerkiksi suurilta kiinteistönomistajilta.
”LEY tarvitsee tiedonkeruuseen lisää osallistujia. Raportoinnin ei tarvitse olla niin pikkutarkkaa, että siellä jokainen säädin on laskettuna mukaan. Vuositasolla tehtynä olisi jo omankin liiketoiminnan seurannan kannalta hyvä laittaa ylös, mitä on tullut tehtyä vuoden aikana”, muistuttaa LEY:n toiminnanjohtaja Arto Hannula.
Uusiutuvat mukaan peliin
Väisänen kertoo, että seuraava iso asia tulee olemaan uusiutuvien energioiden voimakas lisääminen lämmitysalalle. Höylä IV:n tavoitteena on, että uusiutuvaa energiaa hyödynnetään 50 prosentissa öljylämmityskiinteistöjä 2025.
Tavoitteeseen pääsemiseksi on käytössä laaja keinovalikoima. Alan toimijat velvoitetaan antamaan asiakkailleen aiheeseen liittyvää neuvontaa, teeman ympärillä tiedotetaan ja kampanjoidaan näkyvästi ja osaamista kehitetään ja ylläpidetään.
”Vielä ei ole huomioitu, miten hybridilämmitys muuttaa tilannetta. Mutta aurinkolämpö oli huomioitu jo Höylä III:ssa”, Väisänen kertoo.
Väisänen pitää biopolttoaineiden kehitystä erittäin myönteisenä öljylämmitysalan kannalta.