Sekava tuulahdus EU-komissiosta
Vaikka EU-direktiivit tuovat äkkiseltään mieleen hikoilua puuduttavien paperisulkeisten parissa, niitä ei voi painaa villaisella. Direktiivit vaikuttavat keskeisesti kaikkeen rakennusalalla ja energiapolitiikassa. Ne ovat EU:ssa yhteisesti tehtyjä päätöksiä, joiden sisältö toteutetaan Suomen kansallisella lainsäädännöllä.
Tällä hetkellä elämme rakennusten energiatehokkuusdirektiivi (EPBD) 2010:n aikakautta, mutta muutosehdotus on jo liikkeellä.
”Se mikä on lopullinen direktiivi, voi olla hyvin kaukanakin siitä, mitä on ehdotettu. Eli ei kannata pelästyä siitä, mitä ehdotuksessa lukee”, huomauttaa ympäristöneuvos Maarit Haakana ympäristöministeriöstä.
Lopullisesti uudistuksista tiedetään tarkemmin vuoden 2018 keväällä. Kaikki ei mene uusiksi. Haakanan mukaan esimerkiksi direktiivissä olevat korjausrakentamiseen liittyvät vaatimukset ja energiatodistuksen sisältö eivät muutu. Pientaloihin ei ole mullistuksia luvassa. Sen sijaan suuriin rakennuksiin tulee uusia velvoitteita.
Komission tavoitteena on pyrkimys lisätä älykkyyttä rakennuksiin esimerkiksi peruskorjausten yhteydessä, eli automaatiolaitteiden markkinat ovat kasvamaan päin.
Kohti vähähiilistä Eurooppaa
Ehdotuksen mukaan jäsenvaltioiden tulisi suunnitella, miten ne saavuttavat vähähiilisen rakennuskannan vuoteen 2050 mennessä. Välitavoite on asetettu vuoteen 2030. Haakanan mukaan keinot päästä asetettuihin tavoitteisiin ovat maltillisia.
Suomen on pidettävä äänensä kuuluvissa, jotta EU:sta ei tule päätöksiä, joilla olisi Suomen kannalta negatiivisa vaikutuksia.
”Suomessa vähähiilisyyden tavoittelusta ei haluta seuraavan sellaisia pakottavia ylimääräisiä velvoitteita, jotka eivät ole toimivia Suomessa”, Haakana sanoo.
EU:n neuvostossa direktiivin valmistelussa käy tällä hetkellä keskustelu kuumana sähköautojen latauspistevelvoitteen, älykkyysindikaattorin ja energiatodistustietokannan ympärillä. Kaksi ensimmäistä aihetta ovat uusia asioita direktiivissä, todistustietokanta on jo nykyisin voimassa olevassa direktiivissä.
Lämmityslaiteasentajien kannalta kiintoisa yksityiskohta on tuleva dokumentointivelvoite. Direktiivisehdotuksessa sanotaan, että teknisen järjestelmän uusimisen yhteydessä sen energiatehokkuus tulee arvioida ja muutostyö pitää dokumentoida. Tämän dokumentoinnin voisi hoitaa järjestelmän asentaja. Dokumenttia voidaan käyttää energiatodistuksen teossa.
”Eli aina kun jotain järjestelmää muutetaan, sen energiatehokkuus pitää jotenkin arvioida ja dokumentoida. Kyseessä ei ole raskas prosessi, saattaa riittää, että laitteen tekniset ominaisuudet on listattu. Tämä koskee lämmitystä ilmanvaihtoa ja käyttövettä”, Haakana sanoo.
Pakkoa, automaatiota vai neuvontaa?
Vaikka energiatodistus itsessään ei muutu, sen ympärille halutaan direktiiviehdotuksessa paljon lisää asiaa. Haakanan mukaan Suomessa ei olla lainkaan innostuneita komission ehdotuksesta lisätä esimerkiksi energiatehokkuuskorjausten todistelutaakkaa laatimalla todistus ennen ja jälkeen korjauksen. Olisi erittäin suotavaa, että jatkossakin selvittäisiin yhdellä todistuksella.
Lämmitysjärjestelmiin liittyen Haakana puhuu myös tavoista seurata lämmityslaitekannan kuntoa. Nykyisin vaihtoehtoina EU-maissa ovat pakolliset säännölliset tarkastukset tai neuvontamenettely. Suomessa on valittu neuvontavaihtoehto, ja öljypuolella tätä toteutetaan Höylä-sopimuksen puitteissa.
”Se, että tämmöinen neuvontavaihtoehto on mahdollinen edellyttää, että me raportoimme komissiolle kolmen vuoden välein. Meidän on kyettävä osoittamaan, että Suomen toimet ovat riittäviä. Tähän raporttiin tarvitaan alalta tietoja. Esimerkiksi niin, että LEY kysyy urakointiliikkeiltä, miten paljon asennuksia on ollut vuoden aikana. Näiden tietojen perusteella laskemme, kuinka paljon energiaa säästetään. Nämä tiedot ovat meille todella tärkeitä”, Haakana muistuttaa.
Komissio on uudessa ehdotuksessaan lähtenyt linjalle, jonka mukaan rakennuksessa on tehtävä säännöllisiä pakollisia lämmitysjärjestelmän tarkastuksia tai sillä on oltava automaatiojärjestelmä.
”Ehdotuksen mukaan vaihtoehtoista neuvontatapaa ei ole, mutta parlamentin papereista näkyy, että sitä voitaneen jatkossakin käyttää. Olen aika toiveikas sen suhteen, että toimissa on valinnan varaa”, Haakana tuumaa.